Kouristuskohtaus
Kouristuskohtauksen aikana kaikki raajat ja vartalon lihakset kouristelevat. Kohtauksen aikana tajunta katoaa eikä ihmiseen saa kontaktia. Leukalihasten kouristuksen vuoksi henkilö voi purra kieleensä ja hän voi tahattomasti virtsata tai ulostaa alleen kohtauksen aikana.
Toimi näin eri tilanteissa
Hätätapaus - soita 112, jos:
- epäilet tai näet jonkun kärsivän kouristuskohtauksesta
- epilepsiaa sairastavan henkilön kouristuskohtaus ei mene ohi viidessä minuutissa, uusiutuu ennen kuin henkilö on toipunut edellisestä kohtauksesta tai henkilön tajunnan taso ei korjaudu kohtauksen jälkeen
Kouristus voi johtua lukuisista syistä. Kouristuskohtauksen syy pitää aina selvittää. Epilepsiaa sairastavan henkilön saadessa kouristuskohtauksen ei yleensä tarvitse hakeutua hoitoon ellei kouristuskohtaus pitkity. Jos et tiedä, onko henkilöllä epilepsia, soita hätänumeroon välittömän ensiavun annettuasi. Usein epilepsiaa sairastavalla on olemassa ohjeet näitä tilanteita varten. Epilepsiaa sairastava voi olla yhteydessä omaan hoidosta vastaavaan yksikköön seuraavana arkipäivänä.
Jos kouristaneen henkilön tajunta ei palaa normaaliksi, käännä hänet kylkiasentoon hengitysteiden avoimuuden varmistamiseksi.
Tajuttomuus-kouristuskohtauksen ensiapu (Aivotalo)Avautuu uuteen ikkunaanHakeudu hoitoon, jos:
- kouristuskohtaus on mennyt ohitse, mutta kyseessä on elämäsi ensimmäinen kouristuskohtaus
- sairastat epilepsiaa ja olet saanut saman päivän aikana useita toistuvia kouristuskohtauksia
- olet saanut kouristuskohtauksen, mutta sinulla ei ole tiedossa olevaa sairautta, kuten epilepsiaa
Ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen ensisijaisesti omaan terveyskeskukseen vuorokauden kuluessa.
Etsitko lisää tietoa vaivasta?
Usein kouristus johtuu aivojen sähköisen toiminnan äkillisestä häiriöstä, jolloin puhutaan epileptisestä kohtauksesta. Yleensä seurauksena on yleistynyt kouristuskohtaus ja tajuttomuus, mutta epilepsian oireena voi joskus olla myös paikallisia kouristuksia. Epileptiselle kohtaukselle on luonteenomaista kieleen pureminen. Muista syistä aiheutuneet kouristuskohtaukset voivat aiheuttaa muita yllä mainittuja kouristukseen liittyviä oireita, mutta ei kieleen puremista.
Pitkän ja runsaan alkoholinkäytön jälkeen voi vieroitusoireena esiintyä epilepsian kaltaisia kouristuskohtauksia, mitkä kuitenkaan eivät ole merkki varsinaisesta epilepsiasta. Nämä kohtaukset tulevat tyypillisesti 1-2 vuorokauden kuluessa runsaan juomisen loputtua ja niitä voi tulla monta peräkkäin saman vuorokauden aikana. Varsinaiseen humalatilaan liittyvät kouristuskohtaukset ovat hyvin harvinaisia, jos muuta kouristukselle altistavaa tekijää ei ole.
Kouristukset voivat johtua myös aineenvaihdunnallisista syistä. Liian alhainen verensokeripitoisuus voi aiheuttaa insuliinihoitoisella diabeetikolla kouristuskohtauksen. Myös alhainen veren natriumin pitoisuus voi aiheuttaa kouristuksia.
Pyörtymiseen voi joskus liittyä raajojen lihasnykäyksiä, mutta ne kestävät vain alle minuutin.
Joskus kouristelun syynä on äkillinen ja vakava verenkierron sairaus. Esimerkiksi suuren keuhkoveritulpan tai liian harvaan sykkeeseen johtavan sydämen rytmihäiriön seurauksena voi esiintyä kouristuksia.
Lisää tietoa aiheesta:
Etkö ole varma mitä tehdä?
SOITA 116117Päivystysapu 116117 palvelun toimivuuden omalla alueellasi voit tarkistaa 116117 verkkopalvelusta: 116117.fi