Silmän salamointi
Toispuoleinen salamointi on tyypillisesti silmään liittyvä oire. Molemminpuolinen salamointi viittaa usein migreeniin. Yleisin aiheuttaja toisen silmän salamoinnille on ikään liittyvä tavallisesti harmiton lasiaisen irtauma. Salamointia ja sen jälkeen tulevia näköoireita tulee tarkkailla.
Toimi näin eri tilanteissa
Hakeudu hoitoon, jos:
- silmä salamoi
Ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen ensisijaisesti omaan terveyskeskukseen tai terveysneuvontaan vuorokauden kuluessa.
Oman terveyskeskuksen kiirevastaanotolle tai päivystykseen tulee olla heti yhteydessä, jos
- salamointiin liittyy näkökenttään ilmestyvä tumma, läpinäkymätön varjo
- näkökenttään ilmestyy runsaasti nokisadetta muistuttavia mustia kappaleita
Molemmissa silmissä näkyvä salamointi voi liittyä migreeniin. Migreeniaurassa näkökenttään voi ilmaantua sahalaitainen häiriö (voi näyttää esimerkiksi pikselöivältä kuvalta), kirkas tai harmaa alue, joka aiheuttaa näkökenttäpuutoksen molempiin silmiin. Auraoire voi kestää 5–60 minuuttia, ja sitä seuraa päänsärky.
Mikäli oireet jatkuvat, pahenevat tai voinnissa tapahtuu selkeä muutos huonompaan, on syytä olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen.
Hätätilanteessa tulee soittaa hätänumeroon 112.
Etsitko lisää tietoa vaivasta?
Aiemmin oireettomassa silmässä esiintyvä salamointi on yleensä merkki lasiaisen irtaumasta. Lasiainen on silmän sisällä oleva geelimäinen hyytelö. Lasiaisen irtauma on yleinen ilmiö ja se tulee arviolta kahdelle kolmasosalle ihmisistä. Harsomaiset samentumat, jotka karkaavat katseen mukana, ovat usein lasiaisen irtauman oireita. Iän mukana lasiainen pienenee ja irtoaa verkkokalvosta. Tämä tapahtuma aiheuttaa vetoa verkkokalvoon. Veto huomataan usein kirkkaina salamanomaisina välähdyksinä näkökentän laidoilla, ns. salamointina.
Joissakin tapauksissa lasiaisen veto verkkokalvolle voi aiheuttaa verkkokalvon repeämän. Repeämä verkkokalvolla voi johtaa lasiaistilan nesteen tunkeutumisen verkkokalvon alle ja tämä aiheuttaa verkkokalvon irtauman. Verkkokalvon repeämä voi olla joskus varsin vähäoireinen.
Lisää tietoa aiheesta:
Etkö ole varma mitä tehdä?
SOITA 116117Päivystysapu 116117 palvelun toimivuuden omalla alueellasi voit tarkistaa 116117 verkkopalvelusta: 116117.fi