Suupielen roikkuminen
Suupielen roikkuminen voi olla merkki aivoverenkiertohäiriöstä. Taustalla voi olla aivovaltimon tukos tai vuoto. Aivoverenkiertohäiriöön viittaavia oireita suupielen roikkumisen lisäksi ovat äkillisesti alkaneet toisen käden ja/tai jalan voimattomuus tai tunnottomuus, puheen puuromaisuus tai sanojen löytämisen/ymmärtämisen vaikeus, näköhäiriöt ja huimaus/tasapainohäiriö ja kävelyvaikeus.
Suupielen roikkuminen voi johtua myös kasvohalvauksesta, joka on kasvohermon toiminnallinen häiriö, ei aivoista johtuva oire.
Toimi näin eri tilanteissa
Hätätapaus - soita 112, jos:
- sinulla tai läheiselläsi on aivoverenkiertohäiriöön viittaavia oireita, kuten äkillisesti alkanut suupielen roikkuminen, toisen käden ja/tai jalan voimattomuus tai tunnottomuus, puheen puuromaisuus tai sanojen löytämisen/ymmärtämisen vaikeus, näköhäiriöt, huimaus/tasapainohäiriö ja kävelyvaikeus. Joskus aivoverenkiertohäiriöön voi liittyä myös päänsärkyä
Hätäkeskukseen tulee soittaa yhdenkin äkillisesti alkaneen aivoverenkiertohäiriöön viittaavan oireen vuoksi. Aivoinfarkti voidaan usein estää nopeasti aloitetulla hoidolla. Hoito tulee aloittaa viimeistään 4.5 h kuluessa oireiden ilmestymisestä. Hoidon nopea aloitus on toipumisen kannalta ratkaisevaa.
Tunnista aivoinfarktin oireet:
- Pyydä henkilöä hymyilemään. Roikkuuko suupieli?
- Pyydä henkilöä nostamaan kädet ylös yhtä aikaa. Onko toinen käsi heikompi? Laskeutuuko toinen käsi?
- Pyydä henkilöä sanomaan yksinkertainen lause. Onko puhuminen vaikeaa?
Jos aivoverenkiertohäiriön oireista kärsivä henkilö menee tajuttomaksi, käännä hänet kylkiasentoon hengitysteiden avoimuuden varmistamiseksi. Ellei tajuttomaksi mennyt herää puhutteluun tai ravisteluun, soita hätänumeroon 112 ja aseta puhelimesi kaiutintoiminnolle. Aloita elottomaksi menneelle paineluelvytys. Hätäkeskuspäivystäjä neuvoo puhelimessa, kuinka elvytetään.
Kasvohalvaus
Kasvohalvaus johtuu kasvohermon toiminnan häiriöstä. Kummankin kasvonpuoliskon lihaksia hermottaa kyseisen puolen kasvohermo. Kasvohermohalvauksessa toisen kasvohermon toiminta häiriintyy, jonka seurauksena saman puolen kasvojen lihastoiminta heikkenee tai häviää. Mikäli muiden hermojen häiriöitä ei ole todettavissa, on syy lähes poikkeuksetta ainoastaan kasvohermon alueella, ei aivoissa.
Kasvohermohalvaukseen ei ole parantavaa hoitoa. Tila yleensä paranee itsekseen. Kortisonihoidolla voidaan edistää paranemista. Jos silmäluomi ei sulkeudu, tarvitaan sarveiskalvon suojaamiseksi kostuttavia lääkkeitä ja muita toimenpiteitä.
Etsitko lisää tietoa vaivasta?
Aivoverenkiertohäiriö on yhteisnimitys aivoinfarktille, aivoverenvuodolle ja ohimenevälle aivoverenkiertohäiriölle (TIA). Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto tunnetaan myös yhteisnimellä aivohalvaus. Aivoverenkiertohäiriöissä aivokudosta tuhoutuu äkillisen verenkierron häiriintymisen vuoksi. Aivoverenkiertohäiriöt alkavat yleensä äkillisesti. Taustalla voi olla aivovaltimon tukos tai vuoto.
Yleisin kasvohalvauksen syy on niin sanottu Bellin pareesi, joka johtuu kasvohermon toiminnan häiriöstä muualla kuin aivoissa. Jos kasvohalvauksen syytä ei tunneta, sitä kutsutaan Bellin pareesiksi. Kasvohermon toiminta voi joskus häiriintyä myös punkkien levittämän borrelioosin eli Lymen taudin myöhäisvaiheessa tai kasvojen alueen vyöruusun yhteydessä.
Kasvohalvauksessa kasvojen toisen puolen lihakset ovat kokonaan toimimattomat: toinen suupieli roikkuu, suun juonteet ovat silinneet, saman puolen yläluomi saattaa hieman roikkua ja otsaryppyjä ei muodostu. Aivojen alueen verenkiertohäiriöstä johtuvassa halvauksessa sen sijaan halvaus on osittainen ja ilmenee vain kasvojen alaosassa. Silmäluomi ei roiku ja otsarypyt ovat näkyvissä myös halvaantuneella puolella.
Lisää tietoa aiheesta:
Etkö ole varma mitä tehdä?
SOITA 116117Päivystysapu 116117 palvelun toimivuuden omalla alueellasi voit tarkistaa 116117 verkkopalvelusta: 116117.fi