Rytmihäiriö
Aikuisen leposyke eli pulssi on yleensä noin 60 – 80 lyöntiä minuutissa. Syke kiihtyy rasituksessa, jotta sydän pystyy pumppaamaan verta riittävästi lihasten tarpeisiin. Syke voi kiihtyä jopa 180 lyöntiin minuutissa ilman, että kyseessä on rytmihäiriö. Rytmihäiriöissä sydämen sähköinen säätely häiriintyy eri syistä. Sydämen rytmi kiihtyy tai hidastuu tai muuttuu epätasaiseksi. Myös lisälyönnit ovat hyvin tavallisia. Rytmihäiriön oireina voi olla tykyttelyn tunnetta, huonovointisuutta, rintakipua tai esimerkiksi pyörtyilyä. Osa ihmisistä ei huomaa rytmihäiriöitä normaaliarjessa mitenkään.
Toimi näin eri tilanteissa
Hakeudu hoitoon, jos:
- sinulla on rytmihäiriötuntemuksia
Ota yhteyttä heti oman terveyskeskuksen kiirevastaanotolle tai päivystykseen.
Mikäli sinulla on ennestään todettu eteisvärinä eli flimmeri ja verenohennuslääkitys käytössä, eikä sinulla ole rintakipua tai hengenahdistusta, ei hoitoon hakeutumisella ole kiire. Riittää, kun hakeudut päivystykseen seuraavan kahden vuorokauden kuluessa (enintään 48 h oireiden alusta). Muista olla ravinnotta mahdollista sähköistä rytminsiirtoa varten.
Ajoittaisten ja ohimenevien lisälyöntien vuoksi ei ole tarpeen hakeutua tutkimuksiin eikä niitä tarvitse hoitaa. Jos lisälyöntejä on runsaasti tai ne aiheuttavat häiritseviä oireita, kannattaa olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen.
Mikäli oireet jatkuvat, pahenevat tai voinnissa tapahtuu selkeä muutos huonompaan, on syytä olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen uudelleen.
Hätätapaus - soita 112, jos:
- rytmihäiriötuntemukseen liittyy rintakipua, hengenahdistusta tai tajunnan menetys
Jos rytmihäiriöstä kärsivä henkilö menee tajuttomaksi, käännä hänet kylkiasentoon hengitysteiden avoimuuden varmistamiseksi. Ellei tajuttomaksi mennyt herää puhutteluun tai ravisteluun soita hätänumeroon 112 ja aseta puhelin kaiutintoiminnolle. Aloita Elottomaksi menneelle paineluelvytys. Hätäkeskuspäivystäjä neuvoo puhelimessa, kuinka elvytetään.
Etsitko lisää tietoa vaivasta?
Kovassa liikunnassa syke saattaa nousta jopa 180 lyöntiin minuutissa. Tämä ei ole rytmihäiriö, vaan tarkoituksenmukaista sykkeen kiihtymistä kehon rasittuessa liikunnan aikana.
Valtaosa lisälyönneistä on vaarattomia, ja niitä esiintyy ilman havaittavaa syytä. Niitä ilmaantuu enemmän esimerkiksi runsaan kahvin juonnin seurauksena, runsaan alkoholin käytön yhteydessä, tupakoitsijoilla ja valvomisen yhteydessä. Tällaisissa tilanteissa verenkierrossa ja verenkiertoelimistön säätelyjärjestelmässä on runsaammin adrenaliinia ja muita ns. stressihormoneja, jotka ärsyttävät tervettäkin sydäntä aiheuttaen lisälyöntejä.
Lisälyönti tuntuu yleensä muljahduksena rinnassa. Monet aistivat pelkästään lisälyöntiä seuraavan tavallista pidemmän tauon ja kokevat lisälyönnin "väliin jättämisenä". Lisälyöntejä ei aina päivän askareiden keskellä huomaa, vaan ne tuntuvat vain rauhallisessa tilanteessa, esimerkiksi vuoteessa ennen nukahtamista. Läheskään kaikki eivät tunne lisälyöntejä lainkaan, vaikka niitä olisi paljonkin.
Erilaiset rytmihäiriöt aiheuttavat erilaisia oireita. Tärkein tutkimus rytmihäiriön toteamiseksi on sydämen sähkökäyrä, sydänfilmi eli EKG. Jos EKG saadaan otetuksi rytmihäiriön aikana, häiriön luonne yleensä selviää. Rytmihäiriön hoito riippuu kokonaan siitä, millainen rytmihäiriö on kyseessä ja mikä sen aiheuttaa. Eri rytmihäiriöihin on omat erityiset lääkkeet.
Lisää tietoa aiheesta:
Etkö ole varma mitä tehdä?
SOITA 116117Päivystysapu 116117 palvelun toimivuuden omalla alueellasi voit tarkistaa 116117 verkkopalvelusta: 116117.fi