Kylkikipu
Kylkikipu voi johtua useasta eri syystä. Ongelman taustalla voi olla esimerkiksi kaatumisesta johtuva vamma tai erilaiset infektiot. Kylkikivun taustalla oleva vaiva tulee selvittää.
Toimi näin eri tilanteissa
Hakeudu hoitoon, jos:
- sinulla on kylkikipua
Ota yhtyettä terveydenhuollon ammattilaiseen ensisijaisesti omaan terveyskeskukseen tai terveysneuvontaan 1-3 vuorokauden kuluessa.
Kylkikivun taustalla voi vamman lisäksi olla monenlaisia sairauksia tai rasituksesta johtuvia vaivoja, joita hoidetaan eri tavoin. Ilman tarkempia tutkimuksia on vaikea sanoa mistä kylkikipu kulloinkin johtuu. Yleisimmät kylkikivun aiheuttajat ovat infektiot kuten keuhkokuume tai keuhkopussintulehdus, sappikivet tai pitkäaikainen rasitus esimerkiksi yskimisestä johtuen. Infektion hoitoon voidaan määrätä antibiootteja ja kipua hoidetaan tavanomaisin kipulääkkein.
Mikäli oireet jatkuvat, pahenevat tai voinnissa tapahtuu selkeä muutos huonompaan, on syytä olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen heti.
Hätätapaus - soita 112, jos:
- kylkikivun alku on räjähtävä
- tajunnan taso heikkenee
- ilmaantuu hengitysvaikeuksia tai rintakipua
Etsitko lisää tietoa vaivasta?
Keuhkokuume eli pneumonia on vakava keuhkokudoksen tulehdustauti. Aikuisilla keuhkokuume on useimmiten bakteerin aiheuttama. Tyypillisiä keuhkokuumeen oireita ovat nopeasti nouseva korkea kuume, kylki- tai vatsakipu, uutena alkanut tai pahentunut yskä ja hengenahdistus.
Lisää tietoa aiheesta:
Keuhkopussintulehdus aiheuttaa keuhkopussiin nestekertymän, joka voi olla toispuolinen tai molemminpuolinen. Se voi johtua monista eri keuhkon ja keuhkopussin sairauksista, muiden elinten sairauksista ja systeemisairauksista. Tavalliset syyt ovat keuhkokuume, sydämen vajaatoiminta ja keuhkoveritulppa. Keuhkopussintulehduksen oireita ovat hengenahdistus, kylkikipu sekä usein yskä ja kuume.
Lisää tietoa aiheesta:
Ilmarinta eli pneumothorax voi syntyä itsekseen, jolloin puhutaan spontaanista ilmarinnasta. Vammoissa rintaonteloon vuotaa myös verta, joka kutsutaan veririnnaksi eli hemothoraxiksi. Ilmarinnassa toinen keuhko painuu osittain tai kokonaan kasaan, eikä se pysty laajenemaan normaalisti sisään hengittäessä eikä näin ollen osallistu hengitystyöhön. Rintakivun ja hengitysvaikeuden lisäksi ilmarinnan oireita ovat nopea pulssi, syanoosi eli ihon sinisyys, pullottavat kaulasuonet sekä verenpaineen lasku. Ilmarinta aiheuttaa kylkikipua ja hengittäminen voi tuntua kivuliaalta. Oireet alkavat äkillisesti ja voimistuvat syvään hengittäessä ja rasituksessa. Kipu voi säteillä myös saman puolen hartiaan.
Lisää tietoa aiheesta:
Sappikivi syntyy, kun sapen aineosat alkavat kiteytyä sappirakossa seisovassa sappinesteessä. Tyypillinen oire on melko äkillisesti alkanut ylävatsakipu, joka tuntuu oikean kylkikaaren seudulla ja/tai keskellä ylävatsaa. Kipu saattaa säteillä yläselkään oikean lapaluun seutuun. Kipu saattaa vaikuttaa rintakivulta. Pahoinvoinnin tunnetta ja oksennuksia saattaa esiintyä.
Lisää tietoa aiheesta:
Haimatulehduksen oireena on voimakas vyömäinen ylävatsakipu, joka usein säteilee selkään. Kipu voi olla todella kova. Yleensä esiintyy pahoinvointia ja oksennuksia. Oireet jatkuvat useita päiviä ja hiljalleen oireet väistyvät itsestään.
Lisää tietoa aiheesta:
Pitkäaikaista rasitusta rintakehälle aiheuttaa usein pitkittynyt yskä tai pitkään jatkunut oksentelu. Pitkäaikaisesta rasituksesta voi seurata kylkivälilihastulehdus, ja tämän seurauksena kylkikipua.
Kylkivälilihastulehduksen (Tietzen syndrooma) taustalla voi olla epätavallisen voimakas rintakehän kuormitus (yskä, oksentelu, rintakehän vamma tai rintakehään kohdistunut toimenpide). Joskus syytä tulehdukselle ei löydetä. Oireita ovat tyypillisesti rintakehän ja/tai kyljen kipu, paineluarkuus sekä mahdollinen paikallinen turvotus.
Kylkiluumurtuman voi saada esimerkiksi horjahtaessa pöydän kulmaa vasten. Murtumakohdassa tuntuu kipua ja painaltaessa kipukohtaa voi tuntua jopa pykälä tai rahinaa katkenneiden luiden päiden hangatessa toisiaan. Kipua esiintyy hengittämisen ja yskimisen yhteydessä.
Lisää tietoa aiheesta:
Etkö ole varma mitä tehdä?
SOITA 116117Päivystysapu 116117 palvelun toimivuuden omalla alueellasi voit tarkistaa 116117 verkkopalvelusta: 116117.fi